By October 2, 2017 Lue lisää →

Aalto-maljakot ovat jo osa suomalaista sielunmaisemaa

Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset ja tuotteet ovat suomalaisten kestosuosikkeja ja innostavat ihmisiä sukupolvesta toiseen. Ehkäpä tunnetuin Aallon työ on kuitenkin ikoninen Aalto-maljakko, jollainen löytyy lähes jokaisesta suomalaisesta kodista. Alun perin Aalto suunnittelu maljakon taidelasiksi, mutta suomalaisissa kodeissa maljakkoa toimii useimmiten käyttötavarana. Aalto-maljakon tunnistettavan muodon innoittajana ovat toimineet ainakin luonto sekä Aallon itsensä mukaan ”oman mamman brodyyrihousut pitsireunuksineen”.

Aalto-maljakot ovat jo osa suomalaista sielunmaisemaa

Suunnittelun monilahjakkuuden tuotantoon kuuluivat huonekalut ja rakennukset

Aalto toimi elämänsä aikana niin arkkitehtina, muotoilijana kuin akateemikkonakin. Hänen suunnittelutöihinsä kuuluu rakennuksia Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi Aalto tunnetaan huonekalujen ja lasiesineiden suunnittelijana. Aluksi hänen maineensa perustuikin nimenomaan huonekaluihin, joita esiteltiin jo 1930-luvulla useissa merkittävissä näyttelyissä ympäri maailmaa. Lopullisesti Aalto nousi suunnittelijana kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi 1950-luvun lopulla. Hänen suunnittelemistaan rakennuksista tunnetuimpia lienevät Finlandia- talo sekä Teknillisen korkeakoulun rakennukset.

Kilpailutyönä syntynyt maljakko rikkoi rajoja

Aalto-maljakon juuret juontavat 1930-luvulle, jolloin Aalto osallistui Karhula-Iittalan lasikilpailuun nimimerkillä Eskimonaisen nahkahousut ja oli suunnittelijana vielä melko tuntematon. Kilpailussa haettiin malleja Pariisin maailmannäyttelyyn vuodelle 1937, sillä Pariisissa haluttiin saada esille suomalaisen lasiteollisuuden uusia tuotteita. Aallon kilpailuun lähettämät piirustukset muistuttivat luonnoksia ja olivat taiteellisesti toteutettuja. Luonnokset eivät siis olleet vielä tarkkoja malleja, vaan antoivat idean, jonka pohjalta valmistus saatettiin aloittaa kokeilemalla ja etsimällä. Aalto mursi maljakollaan käsitystä siitä, että maljakon pitäisi olla muodoltaan aina symmetrinen. Samoin hän toimi arkkitehtuurinsa suhteen, sillä Aalto halusi vapauttaa arkkitehtuurin klassismiin kuuluvasta tiukasta ajattelusta ja tuoda luonnon mukaan arkkitehtuuriin. Luonnonmuotoja onkin nähtävissä myös Aallon suunnittelemissa rakennuksissa.

Kilpailutyönä syntynyt maljakko rikkoi rajoja

 

Maljakoita puumuotin avulla

Ensimmäiset Aalto-maljakot olivat aina ainutlaatuisia, sillä ne valmistettiin puumuottien avulla. Puumuotin avulla ei voinut tehdä kahta täysin samanlaista maljakkoa, sillä se tuotti aina hieman erilaisen lopputuloksen. Aalto ei koskaan ansainnut itse maljakollaan rahaa, sillä sen oikeuden kuuluivat suunnittelukilpailun järjestäneelle lasitehtaalle, jonka omisti A. Ahlström. Myöhemmin Aalto kuitenkin teki tiivistä yhteystyötä Ahlströmin perheen kanssa ja yhteistyön tuloksena syntyi mm. tehdaspaikkakuntien yleiskaavoja ja asemakaavoja, työntekijöiden asuntoja ja yksittäisiä rakennuksia.

Vaasin täytteeksi päivänkakkaroita

Aalto-maljakko suunniteltiin aluksi erityisesti julkisiin tiloihin, mutta siitä on tullut erittäin yleinen kotien maljakko. Maljakon toinen kutsumanimi on Savoy-maljakko ja tämä liittyy Aallon toiseen työprojektiin, joka oli meneillään samaan aikaan. Aallon tehtävänä oli 1930-luvulla suunnitella Savoy-ravintolan sisustus ja nimi saattaa liittyä siihen, että maljakoita käytettiin myös ravintolassa koristeina. Aalto suunnitteli maljakon kukkia varten, vaikka nykyään sitä käytetään yleisesti myös astiana. Aalto itse halusi laittaa vaasiin valkoisia päivänkakkaroita.

Osa Aalto-maljakoista on todellisia keräilyharvinaisuuksia

Nykyisin Aalto-maljakosta on saatavilla useita eri kokoja ja värejä. Maljakko on edelleen erittäin suosittu ylioppilas- ja valmistujaislahja. Tuotannon muututtua massatuotannoksi maljakoiden hinnat ovat laskeneet merkittävästi ja ne ovat yleistyneet entisestään. Osa maljakoista on kuitenkin todellisia harvinaisuuksia, erityisesti varhaisimmat mallit, ja niistä kilpaillaan maailman huutokaupoissa. Keräilijöitä kiinnostavat erityisesti Karhulan ajan lasit, sillä maljakon pinnasta on nähtävissä, että se on valmistettu puumuotin avulla ja on siten ainoa laatuaan. Marraskuussa 2016 Bukowskin huutokaupassa myytiin juuri näitä maljakon varhaisimpia versioita ja niiden hinnat asettuivat 2 454 euron ja 14 459 euron välille. Myöhemmin huutokauppa kertoi tiedotteessaan, että erityisen harvinainen Aalto-maljakko myytiin ennätykselliseen 49 247 euron hintaan. Tämä kyseinen maljakko oli todella harvinainen sekä kooltaan että väriltään ja lisäksi Aalto oli signeerannut kappaleen vuonna 1937.

Osa Aalto-maljakoista on todellisia keräilyharvinaisuuksia

 

Posted in: BLOGG

Comments are closed.